Pikachu

Joskus kotona saa hetken hengittää.
Tuoksuja: on kanelikakku, on eukalyptuskynttilä.
On aikaa.

Ja sellaisena iltana, kun kodissa on melkein hiljaista,
sytytän tupakan, vedän siideripullon 4 minuutissa.
Sisällä kikattaen: kerran kapinallinen - aina kapinallinen.

Jumala antaa anteeksi. Koska olen ihminen. Ja joskus kiltti.
Itse asiassa aika useinkin.
Sain kutsun luokkakokoukseen. Taidan mennä.

Eemeli ei pidä ajatuksesta, että letkut irtoavat.
Happipullot tyhjenee, kun lasketaan vain, montako sormea on kädessä.
Uusia kirjoja, kirjoituskoneita, uusia nukenvaatteita.

Tilillä on tänään 680 euroa. Huomenna lähtee lainanlyhennys.
Elämän realiteetit. Aina ei voi jatkua näin.
Ruokaostokset maksoivat 62 euroa. Tälle viikonlopulle.

Tein kaneliporkkanakakun. Ja söin kolme palaa yhdeltä istumalta.
Jos en jätä muistoja, minulla ei ole ollut elämää.

Uusi siideripullo. Uusi neljä minuuttia. Pikachu.