Se oli hankala ohjelma. En oppinut sitä heti.
Minä tunsin kiireen ja hädän.
Minä en malttanut opetella.
Epätoivo voitti minut.
Minä suljin ohjelman ajatellen:
"Joku toinen kauniimpi päivä."
Ja minä odotan. Minä odotan.
Minä jaksan odottaa.
Joskus olen opas,
useimmiten opastettava.
Joskus kiire seisahtuu.
Ja silloin olen minä.
Silloin minä olen minä.
Ja sinä olet sinä.
Sellaisia hetkiä on pikkujouluina.
Kun kiireelliset ja ahneet
ovat lomalla.
Tule siis rakkaani, ja tuo mun kamera.
Tule ja joudu, ennen kuin tulee yö.
Älä lyö. Ja saat hengittää.
Omilla keuhkoillasi.
Tuntea, mitä elämä voi toisinaan olla,
jos ei ole hätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti